Vihdoinkin on home talosta päästy eroon.
Perjantai oli pieni päivä ihmiskunnalle mutta suuri meille. Kaupat purettiin ehdoilla, joiden perusteella saamme jatkotoimenpiteet hoidettua kunnialla loppuun. Suuri kiitos asioidemme hoidosta asianajajallemme. Homma pysyi koko ajan hanskassa ja hanskat meidän taskussa.
Sopimuksen allekirjoitustilaisuuden jätin turvallisuussyistä väliin. Pyysin nätisti Pikku-Rouvaa kuittaamaan sopimuksen puolestani valtakirjan voimalla, ja tämän pyynnön hän kiltisti toteuttikin. Kiitos siitä rakkaalle vaimolleni. Poissaoloni oli verenpaineeni sekä myyjien ja kiinteistönvälittäjän henkisen hyvinvoinnin kannalta varmasti oikea päätös.
Voinee sanoa että olo on helpottunut mutta mieli raskas. Jospa se tästä kuitenkin helpottaa kun saadaan rikosilmoitus tehtyä. Katsotaan nyt tämä jako loppuun saakka kun meidät kerta peliin mukaan sotkettiin. Onneksi olen aina ollut pelimiehiä.
Aloitellaanpas rauhallisesti hiljaisuuden jälkeen ja lopetellaan tässä vaiheessa tähän. Ronttikin vaatii pihalle ja kun en ole oikein siivousihmisiä niin parempi varmaan viedä se ulos.
Nykäsen sanoin ”Elämä on laiffii” ja jos ei kaupat ois purkautunu, ois haettu ruotsin kansalaisuutta ja muutettu Kööpenhaminaan.