Nyt on keräilty nämä muutamien kuukausien aikana kertyneet raportit kasaan. Huomenna tulostellaan ne paperille ja sitten kiikutetaan poliisiasemalle. Saa nähdä kiinnostuuko syyttäjä jutusta vai jääkö kaikki homeen takia uusiksi mennyt omaan piikkiin. Hieman mieltä kaihertaa myös satojen eurojen sähkölaskut, joita kuukausittain sai kuittailla. Nyt siis ruvetaan puntaroimaan välittäjän ja kuntotarkastajan vastuuta.
Pakko on tässä sivussa vähän kehua yhtä rakennusalan asiantuntijaa, johon pääsin pikaisesti tutustumaan tämän meidän tapauksen yhteydessä. Oli kyllä viimesen päälle verraton jalmari home- ja kosteusvaurio asioissa. Hänen mielestään home-talossa ei haissut home ja kun se kerta hänen nokkaan ei haissut niin silloin sitä ei siellä ollut. Minusta tuo oli melko pelottava ajattelutapa asiantuntija taholta. Kovaa itseluottamusta minusta vaati myös peltikaton kunnon arviointi kun katolla oli puolimetriä lunta. Kai se on se kokemuksen tuoma varmuus, joka vapauttaa käyttöön kaikki sellaiset voimavarat, joiden ansiota ihminen pystyy nousemaan tuolle osaamisen tasolle. Kysehän siis on myyjien asiantuntijasta.
Ihmettelin kyllä sitäkin kun tämä jalmari yritti kiistää homenäytteiden ja kosteuskartoituksen tulokset. Ei siinä oikein tiennyt että itkisikkö vai nauraisikko. Järkipuhekkaan kun ei oikein tuntunut tehoavan. Onneksi tämä taitaa vielä kuitenkin joskus nauruksi muuttua kun ei tarvitse olla enää omistajan roolissa tässä talopelissä. Varmasti viimeistään kiikkustuoli-iässä tätäkin tapausta saattaa hymyssä suin muistella.
Nyt tässä mielenkiinnolla odotellaan milloin talo on uudelleen myynnissä. Sen verran halpa ja helposti toteutettava oli tämän jalmarin tekemä korjaussuunnitelma ettei talon myyntikuntoon laittamisessa todennäköisesti mene montaakaan viikkoa. Arvatkaapa vaan kuka on esittelyissä mukana jos ja kun talo tulee myyntiin. Täytyy vain muistaa varata omat raportit esittelyyn mukaan ettei taas jätetä mitään tärkeätä kertomatta. Voi nääs omista lapuista tarkastaa lähtötilanteen.
No niih, ei se ole mikhään…